Pelastustoimen visiona 2015 on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Yhtenä edellä mainitun vision neljästä kriittisestä menestystekijästä on henkilöstön suorituskyky. Henkilöstön suorituskykyyn liittyvä strateginen päämäärä 2015 on, että palkatun ja vapaaehtoisen henkilöstön määrä, osaaminen ja työkyky mahdollistavat pelastustoimen palvelujen tuottamisen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on perustettu Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan perustuva pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on turvata pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien toimintakyky tulevaisuudessa. Tavoitteen saavuttamisesta hyötyvät pelastustoimen palveluja tarvitsevat, pelastusalalla työtä tekevät, pelastusalan palveluja tuottavat työnantajat sekä pelastustointa rahoittavat kunnat.
Hankekokonaisuus muodostuu toisiinsa kiinteästi liittyvistä osista. Pelastushenkilöstön mitoitus ja käytettävät toimintamenetelmät vaikuttavat toisiinsa. Toisaalta suorituskykyvaatimukset sekä fyysinen ja psyykkinen työkyky vaikuttavat toisiinsa. Kolmanneksi kaikki edellä mainitut vaikuttavat siihen, mikä pelastusalan urakehitys voi olla ja millainen koulutusjärjestelmä tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan.
Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeeseen läheisesti liittyviä hankkeita ovat Suomen Kuntaliiton yhdessä pelastuslaitosten kanssa käynnistämä kumppanuushanke ja Suomen palopäällystöliiton käynnistämä johtamisen kehittämishanke. Yhteys näihin hankkeisiin on toteutettu siten, että kumppanuushankkeen projektipäällikkö ja johtamisen kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja toimii pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen projektiryhmässä ja vastaavasti pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen koordinaattori toimii kumppanuushankkeen ja johtamisen kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Tavoitteena on, että pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke, kumppanuushanke ja johtamisen kehittämishanke muodostavat toisiaan täydentävän ja hyödyntävän kokonaisuuden.
Kaikkiin toimintakykyhankkeen osiin vaikuttaa merkittävästi se, millaisia pelastusalan tehtävät ja erityisesti kiireelliset tehtävät ovat ja mitä ne henkilöstöltä vaativat ja miten paljon henkilöstöä niiden tekeminen vaatii. Toisaalta pitää pystyä arvioimaan, miten tehtäviä voitaisiin tehdä vaihtoehtoisilla toimintamenetelmillä ja mitä vaihtoehtoiset menetelmät edellyttävät.
Erityisen haasteen muodostaa se, miten nämä tehtävät tulevat muuttumaan seuraavien 10-20 vuoden kuluessa. Tämä edellyttää sitä, että tulevaisuuden vaatimukset on pyrittävä ennakoimaan.
Hankekokonaisuudessa hyödynnetään pelastustoimen tulevaisuusluotausraadin tutkimusta pelastustoimen tehtävistä ja toimintaympäristön muutoksista vuonna 2020.